Huh mikä viikonloppu, eipähän oo maanantaiaamu hetkeen tuntunut näin vaikeelta!
Kolmisen kuukautta odoteltiin ihan malttamattomina että tuo perjantai koittaisi, ja oltiinkin viimeiset viikot ihan järkyttävän fiiliksissä. Perjantaina livistin (luvan kanssa) tunnilta hieman aijemmin ja juoksin kengät märkänä bussiasemalle Jyväskyläkyytiin. Kouluaikataulujen vuoksi olin Jyväskylässä siis harmillisen myöhään, vasta puoli kahdeksan aikoihin. Ei muuta kun vauhdilla töppöstä toisen eteen Matkakeskukselta majapaikalle! Muu seurue olikin jo ihan hyvässä vauhdissa lähdössä kohti iltaa joten sain aika kiireellä kihartaa tukkaa ja vaihtaa vaatetta että sain kirittyä :D
Parin tunnin kämpillä hengailun jälkeen suunnattiin intopiukeena räntäsateessa kohti keskustaa ja Freetimea ja ahhh Lost Societya! Ajateltiin että mennään keikan ajaksi eteen ettei jäädä thrash-miesten alle vaan toisin kävi. Vaikka oltiinkin edessä ja reunassa, alkoi totuus iskeä vasten kasvoja ja tajuttiin ettei paikkavalinnoista tainnut apua olla kun heti keikan kärkeen mellakka-aita lensi lavalle ja törkeä tungos päälle.:D Jäätiin kuin jäätiinkin pitin alle jonka yhteydessä mä mm. lensin lavalle...:D Kyllä ihon silmäilyjen ja koko kropan jumiuden perusteella vois sanoa että fyysisesti rankin reissu koskaan. Kroppa täynnä nyrkin kokoisia mustelmia, pää ei käänny ja takaraivoakin koristaa patti, silmäpusseista puhumattakaan. Mutta onneksi oli sitäkin hauskempaa eikä haittaa yhtään! Ihan super huikea keikka ja loppuilta, vaikka tyypillisesti pieni kiukkukohtaus pääsikin "yllättämään" :D
Lauantaiaamu oli supervaikea jo siitäkin syystä että joka paikkaan sattui niin mielettömästi, mutta olin vielä ostanut paluubussin Joensuuhun joka lähti jo aikaisin aamulla. Siinä torkutellessani Mirka heitti että "eikös sun bussi lähde 20min päästä" ja minähän hyppäsin salamannopeasti sohvalta ylös ja vedin kompuroidessani kukat ja kynttilät pöydältä alas, ehdin vaihtaa vaatteet ja vasta sitten tajusin että bussihan lähtee reilun tunnin päästä.. Jaa. Olisin tietysti voinut jäädä jo siinä rauhassa pakkailemaan mutta eheei, meikälikkahan menee jatkamaan unia. Vaikka olevinaan heräsin vielä ihan ajoissa, mulle tuli ihan superkiire ja takkia sai vetää päälle samalla kun juoksi kohti Matkakeskusta. Voin sanoa ettei ollut itku kaukana kun viimeisillä voimilla yritin ehtiä bussiin laukkujen ja jalkojen painaessa jarrua. Luojan kiitos laiturilla oli vielä muita onnibussin työntekijöitä jotka huitoi kuskia pysähtymään mun juostessa irve kasvoilla niin kovaa kuin pääsin! Kyllä siinä hetki porukalla kiiteltiinkin mun tuuria :DD
Tämän viikon tavoitteena oliskin saada kroppa palautumaan tämän reissun jäljiltä, nimimerkillä kaksi päivää ruumiina maannut ja vieläkin aivan raato, ennen seuraavaa rokkireissua joka koittaa jo lauantaina!!! Oon tuosta reissusta maailman eniten innoissani koska Pakkahuoneella soittaa Santa Cruz ja Shiraz Lane! *miljoona sydänsilmäemojia* Oon tänään ollut ihan yhtä hymyä kun voin vihdoin sanoa että nuo karkelot on tällä viikolla ja kaiken kukkuraksi Shiraz-pojat palasi tänään vihdoin Suomeen Euroopan rundilta, I feel like a proud mama.
Palataan aiheeseen taas asap ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti