Happiness is the word

Huhhei miten kamalasti on tapahtunut viikonlopusta lähtien!
Vietettiin lauantaina pitkästä aikaa äiti-tytär-aikaa kolmistaan, missäs muuallakaan kuin matkuksessa. Mä oon oikeasti niin materialisti, etten valita pitkään pitkään aikaan mistään näiden ostosten jälkeen! Ja joku pönttö vielä väittää ettei raha tuo onnea.

Mun hyvä fiilis vaan jatkuu jatkumistaan ja vähän alkaa pelottaa että milloin se loppuu ja tapahtuu jotain kamalaa. En kuitenkaan uskalla lähteä analysoimaan edes ajatuksissani sitä, koska oon niin hömppä kaikkien henkimaailmajuttujen kanssa että kohta olisin hermoraunio.

En myöskään oo pitkään aikaan avannut konetta ennen tätä pikapyörähdystä. Jotenkin on jäänyt hirveästi aikaa kaikkeen muuhun ja on jotenkin ihan uudella tavalla energinen. Voisin ottaa tavaksi koneen feidaamisen!

sunnuntain ohjelma

Shoppailu/coffari-reissun jälkeen lähdettiin Mirkan kanssa käymään Lyseolla tsekkaamassa mun englannin opettajan vinkkaama tarinankertojaesitys. Nick jotain. En muista sukunimeä, joka ilmeisesti tällä brittiherralla oli niin vaikea ettei jäänyt meikäläisen mieleen. Huikeen hauska esitys, vaikkakin en ihan kaikkea ehtinyt ymmärtämään ja rekisteröimään hurjan nopeasta puheesta ja vahvasta aksentista johtuen. Kiva kulttuuripiristys maanantai-iltaan, ja ansaitsinpa samalla vapaatunnin englannin kurssilta!

Jokatapauksessa oon hirveesti tykännyt seurata sivusta tuttuja ja tuntemattomampiakin (huh mikä sanahirviö) ihmisiä, ja nimenomaan sitä miten iloisia kaikki on! En oo nimittäin montaa surkuttelevaa kasvoa nähnyt vähään aikaan. Tästäkin johtuen on ollut ihana vaan hengata ihmisten kanssa, tutustua uusiin ja lähentyä aiempien tuttujen kanssa. ☺
Elämä on ihanaaa ♥